Hey there little fighter, someday things will be brighter

Moiksuuu :)) Syömiset on sujunu hyvin (nykyään pelkään edes kirjoittaa näitä ääneen, kun tuntuu, että aina tälläsen jälkeen tulee ainaki jonkunlainen kuoppa vastaan :D) ja on tullu kans liikuttua. Eilen maanantain tapaan reippaampi lenkki ja äsken tulin juuri tunnin suht rennolta lenkiltä. Jalat on saanu nyt sen verran kävelyä ja juoksua, että tuntuu jo miten viikonlopun mahdollinen lepo nille on ihan suotu. Mut kyllä huomenna ainaki vielä tää tyttö lenkille jos ei vielä toistamiseen tänäänkin. Voihan se niinkin olla, että perjantaina/lauantaina yllätän itseni ja oonkin vaan lenkkipopot jalassa ja lipitän kotona teetä :D

Punanen lanka taas ihan kadoksissa.. Ainiin........ Vitsi ku vois jättää ton sivupalkin huomisen painon unohduksiin. Täällä on nimittäin kivat turvotukset päällä jotka todellakin näkyy sillä vaa'alla, menkat tuloillaan. Äää eihän toi paino liikahda mihinkään suuntaan. kun ensin ollaan samassa pisteessä yks viikko, kun huvitti vähän höllätä ja sit tällästä painonnousua. Ihanaa................:))))))))) Mut no ainaiset toteamiset... Ei sitä vaakaa tarvii niin kädet ristissä tuijottaa. Mut tosiaan varmaanki tohon 51.6 kiloonkin plussaa tiedossa :D

Jos tota sivupalkkia tuijottais ni vois luulla että oon vetäny nää viime viikot ihan perrsuksilleen vaikken edes oo :( Jotenkin niin ristiriitaset fiilikset taas tähän koko projektiin, kun vaa'alla ei tapahdu mitään mut sit taas en tiiä onko mun pääni ruvennut kuvittelee omia, kun kuitenki tuntuu, että peilissä näkyy muutosta. Reisissä. Mut plääh enpä tiedä. Mut vaikka nää fiilikset vähän pomppiikin niin silti kyllä siellä mielessä on se timmimpi masu joka mulla tulee vielä joku päivä olemaan.... Varsinkin öisin matkustan ties minne vaaleenpunaisiin pilvilinnoihin ja tiiän, että joku päivä tää masu mitä silitän ni on pikkunen :D Haha. Mut ihan hyvä oikeesti pohtia koko projektia ja sitä miten ja millä mielellä pää on mukana yms.. Sit itekin kyllä saa sen motivaation ja äänen päähän, että tässä on järkeä ja tää vielä palkitsee mut. Kaikki ajallaan, ei oo mikään kiire.

Vaikka huominen ei ookkaan painonpäivittely riemunkiljauhdusten kera niin tärkeintä on, että se kohtuus ja ruotu pysyy. Liikkuu. Tekee tätä hyvällä mielellä ja on nytkin silti tyytyväinen. Siihen mä oon tyytyväinen, että oon oppinut näidenkin 'epäonnistumisten' avulla oottaa rennommin. Mulla on paljon parempi olo, kun ei tarvii niin paljon ahdistella ja stressata tätäkin. Ei se yks huono ilta pidemmässä juoksussa vaikuta paljoakaan ja kyllä niitä muutoksia tulee ihan varmasti, vaikka sitten ihan hissunkissun vauhdilla. Mut suunta on oikea. Osaa suhtautua nyt jotenkin iha erilailla. Mitä sitten jos nyt hölläsinkin, huomenna on uus päivä. Mitä sitten jos se paino nyt ei taaskaan oo tippunut. Oon silti liikkunut ja syönyt taas hyvin ja mulla on hyvä olla. Enkä missään nimessä jää vapailla miettiään, lähdenkö sinne tai tänne ottaen sen riskin, että vaa'alla on ehkä sen takia päätähuimaavan huonot miinukset. Sitten on. Ennen oikeesti stressasin just esim. viikonloppua ihan vitusti. Ja oikeesti ei siinä oo mitään järkeä eikä tää oo niin vakavaa sentään. Se -700g vai vs. vaikka -300g ja mahdollisesti ihana, unohtumaton, nauruntäyteinen ilta ystävien kera. Tai ihanan rentouttava ravintola-illallinen. Ihan mitä vaan. Mun ei ainakaan tarvitse edes miettiä kumpi voittaa. Ennen, kun just paljon enemmän kiukkusin sitä mahdollista takapakkia niiin saatoin jäädä kotiin. Miettien et ens viikolla vaaka kiittää. Eikä se todellakaan oo ollu sitä mitä mä oon oikeesti halunnut. 

Pari hyvänmielen pirteetä lenkkibiisiä:

Sean Paul - Other side of love
Katy Perry - Roar
Dance our tears away - John De Sohn feat. Kristin Amparo
Lord Est - Jotain mukavaa
Wiz Khalifa - No Sleep
Fintelligens - En vaihtais päivääkään
Dirty South, Alesso - City of dreams ft. Ruben Haze
Alesso vs OneRepublic - If I Lose Myself (Alesso Remix)
Madcon feat. Kelly Rowland - One Life

Mukavaa päivää ja muistakaa ettei tää oikeesti oo niin vakavaa puuhaa :) Tiiän, että mun omatkin tekstit ja ajatukset on välillä ihan päinvastasia tänkin tekstin kanssa. Välillä just mietin, että härreguud, ku yhtäkkiä taas näissä mun kirjoituksissa ihan eri ääni kellossa ja miten naurettavan kuvan annan itsestäni yms. Mut oikeesti, niitä fiiliksiä mä oon sillä ja tolla ja tällä hetkellä käynyt läpi. Mitä niitä häpeilemään. Mä ainakin koen, että se on ihan normaalia ja varmasti näitä tunteiden ailahteluja tulee jatkossakin. Mieli muuttuu niinku yö ja päivä kokoajan. Mut fakta aina kuitenki lopulta on se, että täällä on niin paljon tärkeämpiäkin asioita kuin se vaa'an lukema. Kuhan liikkuu ja syö edes vaikka arkipäivät hyvin ja viikonloppuna vähän höllääkin niin uskon, että silti suunta on kuitenkin oikea. Matka toki hitaampi, mutta varmasti paljon mukavempi ja antoisampi sen hirveen kireilyn sijaan.